Työhyvinvointikysely 2010
Nousu toteutti perinteisen jäsenistönsä työhyvinvoinnin kehitystä mittaavan kyselyn toukokuussa, tulokset valmistuivat kesällä ja syksyllä tuloksia on käyty lävitse eri tilaisuuksissa.
Kyselyn kysymykset olivat pääsääntöisesti samat kuin aikaisemmin, lomakepohjaa oli parannettu niin, että avoimia kommentteja pystyi antamaan heti kysymyksen kohdalla. Myös toimipaikkajakoa oli tarkennettu.
Vastaajamäärä pysyi melkein samana, eikä mitään suuria muutoksia aikaisempien vuosien tuloksiin ole tapahtunut. Selvästi huonompaan suuntaan mennään uusin tuotteiden hallinnassa. Lieneekö resurssipula syynä vai mikä, mutta kaikilla ei ole aikaa opetella uusia tuotteita. Kuinka voi myydä jotain jota itse ei tunne ja miten tämä näkyy asiakkaalle?
Toisaalta selvästi parempaan suuntaan mennään palautteen annossa ja työajan joustamisessa. Pankissa on satsattu paljon esimieskoulutukseen ja yksilölliset työajat ovat yleistyneet.
Sanallisten palautteiden osalta tehtiin lyhyt yhteenveto alueittain, jotka löytyvät oheisten linkkien takaa sekä koko kyselyn tulokset kysymyksittäin jossa vertailu edelliseen vuoteen.
Kyselyn tulokset ohjaavat Nousun toimintaa jäsentensä hyvinvoinnin kehittämisessä. Tulokset on myös annettu tiedoksi Nordea Pankki Suomen johdolle.
Nousun hyvinvoinnin edunvalvontatoimikunta
psta. Jorma Nylund
päätyösuojeluvaltuutettu
Nousun työhyvinvointikyselyn tulokset 2010
Nousun työhyvinvointikyselyn 2009 vuoden tulokset
Nousun työhyvinvoinnin edunvalvontatoimikunta toteutti työhyvinvointikyselyn jo kolmatta kertaa ja alamme saada pikkuhiljaa vertailua siitä mihin suuntaan työhyvinvointi ja jaksaminen Nordeassa nousulaisilla jäsenillä kehittyy. Kaikkinensa työelämä on suurissa mullistuksissa ja nämä muutokset näkyvät myös rahoitusalalla.
Ennen pankkityö oli tarkkuutta vaativaa asiakaspalvelutyötä, mutta nykyjään se on enimmäkseen tehokasta myyntityötä, jossa tehokkuus ja tuloksen teko on kaikkein tärkeintä. Asiakas kontakteihinkaan ei saa käyttää liikaa aikaa, ainakaan niihin rahan nostaja asiakkaisiin jotka eivät tuo tulosta. Olen huolestuneena kuunnellut toimihenkilöiden kommentteja kuinka he esimerkiksi kantavat suurta stressiä siitä, että asiakkaita ei enää saa palvella siten kuin he itse haluaisivat. Kaikki pitää tehdä tehokkuuden ehdoilla. Pitkän asiakassuhteen omaava asiakas pitää palvella nopeasti ja sitten taas painetaan nappia. Tuntuu ettei Nordeasta enää saa asiakkaan haluamaa palvelua. Asiakkaalle voi olla kuukauden kohokohta kun hän tulee nostamaan pankista eläkkeensä ja samalla haluaisi vaihtaa muutaman sanan jo vuosikausia häntä palvelleen tutun toimihenkilön kanssa. Toki ymmärrän sen, että pankki ei ole mikään sosiaalikeskus tai keskustelukerho, mutta inhimillisyys kunniaan ja toisaalta onhan se maine kysymyskin miten pankissa asiakkaita palvellaan, vaikka eivät nyt sitten kanta-asiakkaita olisikaan.
Tämä kaikki suuri muutos toimintatavoissa aiheuttaa stressiä myös henkilöstössä. Hyvä asia on, että toimintatavat muuttuvat ja pankki kehittyy ja pärjää kilpailussa. Toisaalta tuntuu, että myös henkilöstö välillä haluaa pitää vanhoista toiminta tavoista kynsin hampain kiinni ja ei osta luovuttaa vanhoista. Tämä kaikki voi myös kuormittaa. Nordeassa on paljon yksinkertaistettu toiminta tapaa ja näin yritetty saada aikaa enemmän aikaa asiakkaalle, mutta sitä aikaa ei tule lisää jos uusien toimintatapojen lisäksi teemme asian myös vanhalla konstilla varmuuden vuoksi.
Näen todella hyväksi tämän muutoksien tuoman vaikutuksen seuraamista ja sitä olemme yrittäneet hakea tällä vuosittaisella hyvinvointi kyselyllä. Äkkiä katsottuna on paljon asioita jotka ovat kehittyneet parempaan suuntaan, on myös asioita joiden tunnutaan pysyvä samalla tasolla kuin aikaisemmin. Hyvää on se, että näitä parempaan suuntaan tai samalla tasolla olevia asioita on enemmän kuin niitä jotka ovat menneet huonompaan suuntaan eli yhteensä 10/16. Kuusi kysyttyä asiaa on kehittynyt huonompaan suuntaan, niitä olivat työnilo, työn hallinta, työ/vapaa-ajan jousto, uupumus työpäivän jälkeen, stressi ja normaali työajan riittävyys.
Moniin punaisella oleviin asioihin voi itse vaikuttaa jos vaan oikeasti haluaa, eikä tee enempää kuin mistä maksetaan. Varmaan historiasta johtuen kaikki haluavat onnistua omassa työs-sään ja kuormittavat itseään tiedostamatta asiaa. Jokainen voi vaikuttaa itse omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Myös fiksu työnantaja käsittää, että hyvin jaksava ja motivoitunut henkilöstö on yrityksen paras kilpailukeino ja menestystekijä. Siksi haluan uskoa, että myös Nordeassa osataan huomioida tämä seikka kehitettäessä uusia toimintatapoja ja malleja.
On myös tärkeää, että henkilöstön ääntä kuunnellaan kun uudistuksia suunnitellaan, tämä tuo paremman lopputuloksen. Huolestuneena olen seurannut nyt käynnissä olevia työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten valintoja. On vaikeaa löytää joka paikkaan henkilöstöedustajia. Tämä johtuu varmaan siitä, että varsinainen pankkityö on tullut niin vaativaksi, että ei enää haluta mitään ylimääristä omien töiden lisäksi, varsinkin jos henkilöstöedustajien tehtäviin käytettyä työmäärää ja aikaa ei huomioida täysimääräisenä oma työn tavoitteissa ja työkuormassa. Osaltaan tämäkin näkyi kyselyn tuloksissa. Voikin vain kysyä kuinka paljon työn tuottavuus ja tehokkuus nousisi jos meillä joka paikassa olisi asiantuntevat henkilöstön edustajat yhdessä työnantajan kanssa kehittämässä Nordeaa erinomaiseksi pankiksi. Ehkä jo ensivuoden kysely antaa viitteitä paremmasta tulevaisuudesta, sehän olisi Nordean ja henkilöstön yhteinen etu, siksi kyselyn tulokset on myös saatettu Nordean johdon tiedoksi.
Tarkempiin kyselyn tuloksiin pääset ao. linkistä. (Linkin lukeminen vaatii kirjautumisen Suoranettiin)
Työniloa ***
Jorma Nylund
Nousun työhyvinvoinnin edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja
***Työnilo = kaikkien oikeus
Nousun työhyvinvointikyselyn tulokset 2009