Siirry sisältöön

Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko Etusivu | Tekstiversio | Medialle | På svenska | In English | Rekisteröidy käyttäjäksi | Kirjaudu tästä Jäsensivuille  

ERAn säännöt


Nimi ja kotipaikka
Tarkoitus
Jäsenyys ja jäsenlajit
Toimielimet
Yhdistyksen kokoukset
Hallitus
Työvaliokunta
Nimen kirjoittaminen
Jaostot
Sääntöjen muuttaminen
Työtaistelutoimenpiteet
Toiminnan lopettaminen


Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Erityisrahoituksen Ammattilaiset ERA ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko Suomi.

Yhdistys on Ammattiliitto Suora ry:n jäsenyhdistys ja on velvollinen noudattamaan liiton sääntöjä ja päätöksiä.

Ammattiliitto Suora ry:tä sanotaan näissä säännöissä liitoksi ja Erityisrahoituksen Ammattilaiset ERA ry:tä yhdistykseksi.

Tarkoitus
2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Finnvera Oyj:n sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöiden eri toimipaikoissa palvelevien toimihenkilöiden ammattijärjestönä, valvoa työmarkkinoilla heidän oikeudellisia, palkallisia ja sosiaalisia etujaan, kehittää heidän ammattitaitoaan ja -tietoaan, ylläpitää ja syventää jäsentensä keskuudessa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • edustaa jäseniä kaikissa heitä yhteisesti koskevissa asioissa

  • valvoo jäsentensä oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etuja ja toimii niiden parantamiseksi

  • valvoo työsuojelu- ym. sosiaalisten lakien ja sopimusten noudattamista

  • neuvottelee työehto- ym. sopimukset, laatii esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja yhdessä Ammattiliitto Suora ry:n kanssa.

  • suorittaa valistus-, tiedotus- ja opintotoimintaa järjestämällä kokous-, neuvottelu-, kurssi- ja esitelmätilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa

  • edistää ja tukee eri paikkakunnilla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa ja sivistyksellisiä harrastuksia

  • myöntää jäsenilleen stipendejä erillisestä rahastosta, jonka toimintaa ohjaavat säännöt hyväksyy hallitus

  • on yhteistoiminnassa sellaisten koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa, joilla on samanlainen tarkoitus ja joiden toiminta on ammattiyhdistysliikkeen tarkoitusperien mukainen

  • omistaa ja hallitsee kiinteää omaisuutta ja arvopapereita
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä toimeenpanna asianomaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Jäsenyys ja jäsenlajit
4 §

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, lepääviä jäseniä, eläkeläisjäseniä ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki Finnvera Oyj:n ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöiden palveluksessa eri toimipaikoissa olevat henkilöt sekä muissa yrityksissä työskentelevät henkilöt, jotka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseniksi.

Jäsenyys alkaa hakemuksen saapumisesta seuraavan kalenterikuukauden alussa. Jäsenmaksuvelvollisuus alkaa jäsenyyden kanssa. Varsinainen jäsen on äänivaltainen ja vaalikelpoinen jäsenmaksun ensimmäisen erän maksettuaan.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus hakemuksesta.

Lepäävä jäsen on jäsen, joka on tilapäisesti poissa työelämästä työttömyyden, äitiys-, isyys-, tai vanhempainloman, opintovapaan, asevelvollisuuden suorittamisen tai muun vastaavan syyn takia. Lepäävän jäsenen jäsenmaksun vahvistaa yhdistyksen syyskokous vuosittain. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu alkaa, kun palkanmaksu lepäävän jäsenyyden vuoksi on keskeytyksissä. Lepäävä jäsen on äänivaltainen ja vaalikelpoinen.

Jäätyään työelämästä pois eläkkeelle siirtymisen takia varsinaisella tai lepäävällä jäsenellä on oikeus hakea eläkeläisjäsenyyttä. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksun vahvistaa yhdistyksen syyskokous vuosittain. Eläkeläisjäsen ei ole äänivaltainen eikä vaalikelpoinen.

Eläkeläisjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus hakemuksesta.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminnallaan huomattavasti edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniajäsenet eivät ole äänivaltaisia eivätkä äänikelpoisia, elleivät he samalla ole yhdistyksen varsinaisia tai lepääviä jäseniä.

Yhdistys maksaa yhdistyksestä liiton kunniajäseniksi valittujen sekä oman yhdistyksen kunniajäsenten jäsenmaksun liitolle.

5 §

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on toiminut yhdistyksen sääntöjen tai päätösten vastaisesti taikka laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen.

6 §

Jäsenmaksun suuruus määrätään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

Toimielimet
7 §

Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.

Yhdistyksen kokoukset
8 §

Yhdistyksen kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.

Varsinaisia ovat:

a) kevätkokous, joka pidetään huhti-toukokuussa
b) syyskokous, joka pidetään loka-joulukuussa

Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus.

Kevätkokouksessa

1) käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja päätetään toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta

2) käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edellisen vuoden tileistä sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,

3) Päätetään yhdistyksen edustajista liiton edustajistoon ja ehdokkaista liiton hallitukseen

4) käsitellään 9 §:ssä tarkoitetut esitykset.

Syyskokouksessa

1) Päätetään seuraavana vuonna perittävän jäsenmaksun suuruus ja vahvistetaan tulo- ja menoarvio samalle ajalle.

2) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvausten perusteista

3) käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja päätetään sen hyväksymisestä

4) valitaan hallituksen puheenjohtaja

5) valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenet on pyrittävä valitsemaan eri osastoilta ja toimipaikkakunnilta sekä erilaisiin palkkausryhmiin kuuluvista henkilöistä.

6) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille (2) varatilintarkastajaa.

7) käsitellään 9 §:ssä tarkoitetut esitykset.

Yhdistyksen kokous päättää lisäksi
  • yhdistyksen kuulumisesta koti- ja ulkomaisiin järjestöihin
  • kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, hankkimisesta ja kiinnittämisestä sekä yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta.
9 § Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi tarkoitettu sääntömääräisiin kuulumaton asia on esitettävä hallitukselle kirjallisesti helmikuun loppuun mennessä. Syyskokouksessa käsiteltäväksi tarkoitettu asia on vastaavasti esitettävä elokuun loppuun mennessä.

Kevät- ja syyskokouksen kokouskutsu, jossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat, tulee toimittaa yhdistyksen jäsenille postitse vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Esityksiä kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään hallitus ja yhdistyksen jäsenet.

10 §

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään hallituksen päätöksestä, tai milloin yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa hallituksen saatua tiedon vaatimuksen esittämisestä.

Ylimääräisestä yhdistyksen kokouksesta on hallituksen ilmoitettava viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta yhdistyksen jäsenille 9 §:ssä mainitulla tavalla.

Ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen nähden sovelletaan muissa kohdin näiden sääntöjen varsinaista yhdistyksen kokousta koskevia määräyksiä.

Äänestys on yhdistyksen kokouksessa avoin. Jos joku äänestäjistä ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, äänestys on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.

11 §

Äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa käyttävät jäsenmaksunsa suorittaneet jäsenet, lukuun ottamatta eläkeläisjäseniä. Jäsenen äänioikeutta on oikeutettu käyttämään myös valtuutettu asiamies, jonka tulee olla yhdistyksen jäsen. Valtuutettu on oikeutettu käyttämään korkeintaan neljän (4) muun jäsenen äänioikeutta.
Valtakirja on esitettävä tarkistettavaksi ennen kokouksen alkua.

Hallitus
12 §

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä, joista viimeksi mainituilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Jos varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, on hänen itsensä ilmoitettava siitä hyvissä ajoin ennen kokousta varajäsenelleen.

Hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset jäsenet ratkaistaan arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt hallitus voi valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi myös tarpeen niin vaatiessa nimetä toimikuntia ja työryhmiä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheen johtajan kutsusta. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä on läsnä.

13 §

Hallituksen tehtävänä on:
  • johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti

  • valita tarpeelliset toimihenkilöt

  • kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella näissä käsiteltävät asiat

  • hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta

  • hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää heistä luetteloa

  • ottaa ja vapauttaa yhdistyksen toimihenkilöt ja vahvistaa heidän palkkauksensa ja työnjakonsa

  • hoitaa tiedotus- ja koulutustoimintaa

  • neuvotella yhdistyksen jäseniä koskevat työehto-, palkka- ja muut sopimukset yhdessä Ammattiliitto Suora ry:n kanssa.

  • pitää yhteyttä muihin ammattijärjestöihin ja edustaa yhdistystä

  • hoitaa yhdistyksen muut juoksevat asiat.
Työvaliokunta
14 §

Hallitus voi asettaa avukseen hoitamaan sille kuuluvia juoksevia asioita työvaliokunnan.

Työvaliokuntaan kuuluvat hallituksen nimeämät 3-8 henkilöä.
Työvaliokunta hoitaa hallituksen antamat tehtävät.

Nimen kirjoittaminen
15 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä tai kukin heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

16 §

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen pitää olla valmiina ennen helmikuun loppua.

Tilintarkastajien tulee tarkastaa hallituksen toiminta sekä yhdistyksen tilit ja kassa sekä antaa hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu tilintarkastuskertomus ja lausunto viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

Jaostot
17 §

Jäsenten paikallista ja ammatillista edunvalvontaa ja muuta näiden sääntöjen mukaista järjestötoimintaa toteuttamaan yhdistys voi perustaa jaostoja, joiden rajat määrää hallitus ja jotka toimivat hallituksen hyväksymien sääntöjen ja toimintaohjeiden puitteissa.

Sääntöjen muuttaminen
18 §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa. Päätös on tehtävä kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Työtaistelutoimenpiteet
19 §

Työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä päättää yhdistyksen kokous. Päätös on tehtävä kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Toiminnan lopettaminen
20 §

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa.

Purkamispäätöksen on tullakseen hyväksytyksi saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jääneet varat käytetään näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi tai luovutetaan Ammattiliitto Suora ry:lle.







19/08/03 14:58