Suoran säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
1 §

Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto SUORA ry, ruotsiksi Fackförbundet SUORA rf., josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.

Liiton tarkoituksena on toimia jäsenyhdistystensä ja henkilöjäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä sekä rahoitus-, vakuutus- ja erityisalojen toimihenkilöiden etujärjestönä.

Liiton tarkoituksena on myös:

• edistää edustamiensa jäsenryhmien ammatillista järjestäytymistä,
• kehittää ja valvoa edustamiensa jäsenryhmien työsuhteen ehtoja sekä ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja,
• toimia edustamiensa jäsenryhmien yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen yhteistoiminnan lujittamiseksi ja työttömien jäsenten tukemiseksi,
• vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon,
• toimia edustamiensa jäsenryhmien ammatillisen pätevyyden kehittämiseksi,
• osallistua tarpeelliseen yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa koti- ja ulkomailla,
• edustaa jäsenryhmiään ja toimia niiden puolesta jäsenryhmiä koskevissa kysymyksissä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
• tukee ja ohjaa jäsenyhdistystensä toimintaa,
• valmistelee ja hoitaa edustamiensa jäsenryhmien palkka- ym. neuvottelut yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa sekä tekee jäsenryhmiä koskevat työehto- ja palkkasopimukset ja valvoo sopimusten ja työlainsäädännön noudattamista,
• harjoittaa koulutus- ja valistustyötä sekä julkaisutoimintaa,
• vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia,
• kartuttaa jäsenryhmiensä etujen ajamista varten olevaa liiton tukirahastoa,
• voi omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä, harjoittaa jäsenyhdistysten jäsenille tarkoitettua lomaetutoimintaa, toimeenpanna arpajaisia, tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata oikeustoimissa sekä harjoittaa kustannustoimintaa,
• voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joihin kuuluminen on liiton edun mukaista.

Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi.

Poliittinen sitoutuneisuus
5 §

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Jäsenet
6 §

Jäsenyhdistykset

Liiton jäsenyhdistykseksi voi hallitus hakemuksesta hyväksyä rahoitus-, vakuutus- ja erityisalan toimihenkilöitä edustavan rekisteröidyn yritys-, yritysryhmä tai konsernikohtaisen yhdistyksen, joilla on liiton hallituksen hyväksymät säännöt.

Jäsenyhdistykseksi pyrkivän yhdistyksen on toimitettava kirjallinen hakemus liiton hallitukselle sekä yhdistyksen säännöt, jäsenluettelo ja yhdistyksen toimihenkilöiden osoitetiedot.

Liiton hallituksen päätös jäsenyyshakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tiedotetaan hakijalle kirjallisesti.

Hylkäävästä päätöksestä hakija voi valittaa kirjallisesti liiton edustajistolle kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa tiedon saatuaan.

Jäsenyhdistyksen jäsen, jota jäljempänä näissä säännöissä sanotaan jäseneksi, kuuluu hakemuksensa perusteella liittoon henkilöjäsenenä.

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä henkilö, joka työskentelee rahoitus-, vakuutus- tai erityisalalla.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.

Mikäli yrityksessä, yritysryhmässä tai konsernissa, jossa jäseneksi pyrkivä henkilö työskentelee, on Suoran jäsenyhdistys, tulee jäsenyyshakemus jättää jäsenyhdistykselle.

Jäsen voi kuulua samanaikaisesti vain yhteen jäsenyhdistykseen.

Liiton kunniajäseneksi edustajisto voi hallituksen esityksestä kutsua liiton toiminnassa erittäin ansioituneen henkilön.

Liiton kunniajäsenten jäsenmaksun maksaa se jäsenyhdistys, jonka piiristä kunniajäsen on kutsuttu.

Liiton hallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseniksi yksityisen henkilön, rekisteröidyn yhdistyksen ja säätiön sekä oikeuskelpoisen yhteisön.

Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.

Liiton opiskelijajäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä henkilö, joka opiskelee päätoimisesti ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Opiskelijajäsenellä ei ole äänioikeutta.

Liiton hallitus voi hyväksyä liiton yhteistyöjäseneksi rekisteröidyn järjestön, jonka kanssa se on yhteistoiminnassa. Yhteistyöjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Jäsenyhdistyksen ja jäsenen katsotaan liittyessään sitoutuneen noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton johdon päätöksiä ja määräyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista.

Jäsenyhdistyksen tulee näiden sääntöjen muista kohdista ilmenevien velvollisuuksien lisäksi:

• antaa liitolle edunvalvontatyössä tarvittavat tiedot,
• toimittaa liitolle toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toiminta- ja tilikertomus välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi,
• ilmoittaa liitolle kokouksistaan ja niissä käsiteltävistä asioista hyvissä ajoin ja varata liiton edustajalle mahdollisuus osallistua kokouksiin ja muihinkin jäsenyhdistyksen tilaisuuksiin,
• huolehtia siitä, että liiton jäsen- ja jäsenmaksurekisterissä on ajan tasalla olevat tiedot jäsenyhdistyksen jäsenistä,
• valvoa yrityksessään, yritysryhmässään tai konsernissaan sopimusten mukaisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valintaa ja heidän toimintansa asianmukaisuutta,
• lähettää sääntöjensä muutosehdotukset liiton hallituksen hyväksyttäväksi ennen sääntömuutosten ilmoittamista yhdistysrekisteriin.
Jäsen on velvollinen maksamaan liitolle edustajiston määräämän jäsenmaksun.

Jäsenellä on oikeus saada liiton tukea palkka-, työehto- ja työsuhdeasioissa.

Liiton hallitus voi harkintansa mukaan tukea ja auttaa jäsentä myös muulla vastaavalla tavalla.

Erottaminen ja eroaminen
8 §

Liiton hallituksella on oikeus erottaa jäsenyhdistys tai jäsen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai sääntöjä tahi joka ei noudata liiton hallituksen ja/tai edustajiston päätöksiä.

Päätöksestä ilmoitetaan jäsenyhdistykselle tai jäsenelle kirjallisesti.

Jäsenyhdistys voi valittaa erottamisesta kirjallisesti edustajistolle kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Jos edustajisto kuultuaan hallitusta ja erotettua jäsenyhdistystä sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy erottamispäätöksen, tulee päätös voimaan heti.

Ellei jäsenyhdistys ole valittanut päätöksestä edustajistolle, tulee hallituksen päätös erottamisesta voimaan kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluttua siitä, kun päätös on kirjallisesti jäsenyhdistykselle ilmoitettu.

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa erota liitosta, on käsiteltävä asia varsinaisessa kokouksessaan ja eroamispäätöksen puolesta on annettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänistä.

Jäsenen erottamisesta päättää liiton hallitus joko jäsenyhdistyksen esityksestä tai omasta aloitteestaan, mikäli yrityksessä, yritysryhmässä tai konsernissa ei ole jäsenyhdistystä.

Erottamispäätöstä ei saa tehdä, ennen kuin jäsenelle on annettu määräaikaismahdollisuus kirjallisen selvityksen jättämiseen.

Erottamispäätöksestä, jonka katsotaan tulleen erotetun jäsenen tietoon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä kun tieto päätöksestä on hänelle lähetetty kirjeitse tai sähköisesti, voi jäsen valittaa viidentoista (15) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan liiton hallitukselle osoitetulla kirjeellä liiton edustajistoon, jonka päätös on lopullinen.

Eroamisesta on jäsenyhdistyksen tai jäsenen ilmoitettava kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava liiton edustajistolle pöytäkirjaan merkittäväksi.

Erotetun ja eroavan jäsenyhdistyksen on suoritettava kaikki jäsenyhdistyksen taloudelliset velvoitteet liitolle erottamis/eroamisvuoden loppuun saakka.

Työehtosopimusasiat
9 §

1. Liiton nimissä olevien työehtosopimusten hyväksymisestä päättää hallitus.

2. Liiton nimissä olevista yleissitovista sopimuksista ja sopimustavoitteista sekä sopimusten irtisanomisista päättää hallitus finanssialan neuvottelukunnan antamien suositusten mukaisesti.

3. Työehtosopimuksia koskevista työtaistelutoimista ja niihin liityvistä työtaisteluavustuksista päättää hallitus.

4. Hallitus voi järjestää liiton nimissä olevaan työehtosopimukseen liittyvästä työtaistelutoimenpiteestä neuvoa-antavan jäsenäänestyksen niiden kesken, joita neuvoteltava työehtosopimus koskee tai alistaa edustajiston päätettäväksi.

5. Hallitus nimeää avukseen finanssialan neuvottelukunnan ja tarvittaessa muita neuvottelu kuntia, joiden tehtävänä on määritellä tavoitteet työehtoja koskeviin neuvotteluihin, valmistella päätösesitykset työehtosopimuksia koskevista neuvottelutuloksista sekä seurata sopimus- ja toimialojen kehitystä.

Edustajisto ja hallitus muodostavat liiton johdon.

Liiton ylin päätösvalta säännöissä mainituissa asioissa on edustajistolla.

Toimeenpanovalta on hallituksella.

Edustajisto
11 §

Jäsenet

Edustajistoon kuuluu 60 varsinaista jäsentä ja näille kullekin 2 henkilökohtaista varajäsentä. Edustajiston jäsenet ja varajäsenet valitaan rahoitus-, vakuutus-, ja erityisalojen jäsenyhdistyksistä ja ryhmittymistä (50 varsinaista jäsentä ja näille kullekin 2 henkilökohtaista varajäsentä) sekä sääntöjen 14 §:n mukaisen aluetoiminnan piiristä (10 varsinaista jäsentä ja näille kullekin 2 henkilökohtaista varajäsentä) jäsenäänestyksellä enemmistövaalitapaa käyttäen.

Edustajiston paikat määräytyvät jäsenyhdistyksissä ja ryhmittymissä jäsenyhdistyksen/ryhmittymän ja liiton jäsenmäärän suhteessa. Alueilta jäsenet ja varajäsenet valitaan vaalipiireittäin toimitettavalla jäsenäänestyksellä. Yksityiskohtaiset vaaliohjeet määritellään vaalijärjestyksessä, jonka edustajiston valintakokousta edeltävä edustajiston kevätkokous hyväksyy.

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Jäsenyhdistyksen ja ryhmittymän sekä alueiden jäsenmääräksi katsotaan edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä. Eläkeläisiä ja työttömiä ei lasketa mukaan.

Jäsenyhdistyksessä, joka liittyy jäseneksi edustajiston valintavuoden tai edustajiston valintojen välisenä aikana, määräytyy edustajiston jäsenmäärä sen mukaan kuin jäsenyhdistyksellä oli maksavia jäseniä tullessaan hyväksytyksi liiton jäseneksi. Edustajiston koko voi tällaisessa tilanteessa poiketa sääntöjen 11 §:n 1. momentin määräyksistä sääntöjen mukaisen edustajistokauden loppuun.

Edustajiston jäsenen on oltava liiton henkilöjäsen ja sen jäsenyhdistyksen jäsen, josta hänet on edustajistoon valittu. Jos jompikumpi edellä mainituista jäsenyyksistä lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenyys edustajistossa.

Varsinaisen jäsenen tilalle tulee I tai II varajäsen. Jäsenyhdistyksellä tai ryhmittymällä on oikeus valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen tai varajäsen sellaisen jäsenen tilalle, jonka jäsenyys edustajistoon on päättynyt tai kun varajäsen on siirtynyt edustajiston varsinaiseksi jäseneksi.

Edustajiston toimikausi on neljä vuotta.

Jos edustajiston varsinainen jäsen valitaan liiton hallitukseen, tulee hänen tilalleen edustajistoon täksi ajaksi I tai II varajäsen.

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla, kunniajäsenillä sekä yhteistyöjäsenillä ja liiton toimiston henkilökunnalla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa.

Ennen vuotta 1987 valituilla kunniajäsenillä on äänioikeus edustajiston kokouksissa.

Edustajiston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.

Varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous, joka pidetään maalis-huhtikuussa ja 1. syyskokous, joka pidetään syyskuussa sekä 2. syyskokous, joka pidetään marras-joulukuussa.

Hallituksen on lähetettävä kirjallisesti tieto varsinaisesta edustajiston kokouksesta edustajiston jäsenille, varajäsenille ja jäsenyhdistyksille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta.

Asia tai aloite, jonka edustajiston jäsen, jäsenyhdistys tai jäsen haluaa edustajiston käsiteltäväksi, on toimitettava kirjallisesti perusteluineen liiton hallitukselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Kutsu edustajiston varsinaiseen kokoukseen esityslistoineen toimitetaan kirjallisesti edustajiston varsinaisille jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Myös varajäsenille toimitetaan esityslista vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.

Edustajisto on päätösvaltainen kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se esitys, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.

Kevätkokouksessa käsitellään:

• hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisenä vuonna,
• tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta,
• ylijäämän käyttäminen tai alijäämän kattaminen,
• toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
• muut esityslistassa mainitut asiat.

1. syyskokouksessa käsitellään:

• jäsenpalautteet
• strategia
• toimialalinjaukset
• muut esityslistassa mainitut asiat.

2. syyskokouksessa käsitellään:

• todetaan joka neljäs vuosi uuden edustajiston kokoonpano,
• valitaan edustajiston varsinaisista jäsenistä edustajiston puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa neljän vuoden päästä pidettävään edustajiston 2. syyskokoukseen saakka,
• päätetään hallituksen, tilintarkastajien, toimi- ja valiokuntien jäsenten ja erityistehtäviä suorittamaan määrättyjen henkilöiden palkkioista,
• päätetään jäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus ja tilitysaika sekä vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle,
• valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, neljän vuoden päästä pidettävään edustajiston 2. syyskokoukseen saakka,
• valitaan 1 - 2 hallituksen varapuheenjohtajaa kahden vuoden päästä pidettävään edustajiston 2. syyskokoukseen saakka,
• valitaan hallitukseen kaksitoista (12) varsinaista jäsentä ja kaksitoista (12) henkilökohtaista varajäsentä kahden vuoden päästä pidettävään edustajiston 2. syyskokoukseen saakka,
• valitaan liitolle kaksi (2) HTM tai KHT tilintarkastajaa ja heille kaksi (2) varatilintarkastajaa neljän vuoden päästä pidettävään edustajiston 2. syyskokoukseen saakka,
• käsitellään muut esityslistalla mainitut asiat.

Edustajiston varsinainen kokous voi valita liitolle uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen jäsenen, tilintarkastajan, edustajiston keskuudesta puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimikauden loppuun, mikäli joku heistä eroaa tai muuten estyy pysyvästi hoitamasta tehtäviään. Vaalista on mainittava kokouskutsussa.

Edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet valitaan enemmistövaalilla.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan rahoitus-, vakuutus- ja erityisalojen jäsenyhdistyksistä ja ryhmittymistä niiden jäsenmäärien suhteessa (11 jäsentä ja 11 varajäsentä). Sääntöjen 14 §:n mukaisen aluetoiminnan piiristä valitaan hallitukseen yksi (1) jäsen ja yksi (1) varajäsen.

Mistään jäsenyhdistyksestä tai ryhmittymästä ei kuitenkaan valita kahta (2) jäsentä enempää hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajan jäsenyhdistystä/ryhmittymää ei oteta tällöin huomioon.

Jäsenyhdistyksessä, joka liittyy jäseneksi hallituksen valintavuoden tai hallituksen valintojen välisenä aikana, määräytyy hallituksen jäsenmäärä sen mukaan kuin jäsenyhdistyksellä oli maksavia jäseniä tullessaan hyväksytyksi liiton jäseneksi. Hallituksen koko voi tällaisessa tilanteessa poiketa sääntöjen 12 &:n määräyksistä sääntöjen mukaisen hallituskauden loppuun.

Edustajiston päätettäviin asioihin kuuluu muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi:

• liiton jäseneksi liittyminen koti- ja ulkomaisiin keskus- ym. järjestöihin ja niistä eroaminen,
• kiinteän omaisuuden hankkiminen, myyminen ja kiinnittäminen.

Edustajiston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi viidesosa (1/5) edustajiston varsinaisista jäsenistä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen, jossa käsiteltäväksi haluttu asia ilmoitetaan.

Kutsu ylimääräiseen edustajistoon toimitetaan kirjallisesti edustajiston jäsenille vähintään yhtä (1) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Edustajiston jäsenten kokouskustannukset suorittaa liitto.

Hallitus
13 §

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 1 - 2 varapuheenjohtajaa, 12 varsinaista jäsentä ja 12 henkilökohtaista varajäsentä.

Edustajisto valitsee hallituksen puheenjohtajan neljäksi (4) vuodeksi ja varapuheenjohtajan tai varapuheenjohtajat sekä jäsenet kahdeksi (2) vuodeksi varsinaisessa 2. syyskokouksessaan. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtajaa tai varapuheenjohtajia liiton varapuheenjohtajaksi tahi varapuheenjohtajiksi.

Puheenjohtajaehdokkaat on asetettava neljä (4) kuukautta ennen edustajiston syyskokousta. Edustajisto ei ole sidottu ehdokasasetteluun.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Hallituksen tehtävänä on:

• johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja edustajiston kokousten päätösten mukaan,
• hoitaa sopimus- ym. neuvottelut,
• kutsua koolle edustajiston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
• hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta,
• hyväksyä ja erottaa jäsenyhdistykset ja henkilöjäsenet sekä hyväksyä jäsenyhdistyksen säännöt,
• hoitaa tiedotus- ja kustannustoimintaa,
• pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja edustaa liittoa,
• ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkauksensa ja tehtävänsä.
Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomiaan elimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita.

Alueellinen yhteistoiminta
14 §

Liiton aluetoiminnan tarkoituksena on:
• edistää liiton jäsenyhdistysten ja jäsenten yhteenkuuluvuutta sekä toimialakohtaista yhteistoimintaa,
• huolehtia alueellisen jäsenkoulutuksen ja -tapahtumien sekä tiedotus- ja virkistystoiminnan toteutumisesta,
• huolehtia liiton edustuksista Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n aluetoiminnassa.
Jäsenet voivat perustaa alueellisia yhteistyöelimiä rahoitus-, vakuutus- ja erityisaloilla työskentelevien keskuudessa. Näiden säännöt vahvistetaan liiton sääntöjen 6 §:n mukaisesti.

Liiton hallitus vahvistaa toiminta-alueen rajat ja toimintaohjeet.

Jäsenmaksut
15 §

Edustajiston 2. syyskokous päättää jäsenmaksun suuruuden, joka jäsenen on seuraavana vuonna suoritettava liitolle edustajiston määräämänä aikana ja määräämällä tavalla. Vuoden aikana liittyvä jäsen suorittaa edustajiston määräämän jäsenmaksun kutakin saman vuoden loppuun laskettua jäsenenäolokuukautta kohti. Edustajisto päättää myös työttömiltä perittävän jäsenmaksun suuruuden.

Edustajisto päättää eläkeläisiltä perittävän vuosittaisen eläkeläisjäsenmaksun suuruuden.

Äitiyslomalla, hoitovapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, ulkomailla tai jostain muusta syystä tilapäisesti ansiotyöstä poissa olevat jäsenet maksavat edustajiston päättämää kuukausittaista, euromääräistä jäsenmaksua.

Edustajistolla on oikeus tarvittaessa, kuitenkin vain kerran kalenterivuodessa, määrätä kannettavaksi ylimääräinen jäsenmaksu, jonka suuruus jäsentä kohti on enintään yksi neljäsosa (1/4) kalenterivuodeksi määrätyn jäsenmaksun suuruudesta.

Ylimääräinen jäsenmaksu on suoritettava edustajiston määräämänä aikana.

Kannattajajäsenten vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää liiton hallitus.

Yhteistyöjäsenet eivät maksa jäsenmaksua liitolle.

Toiminta- ja tilivuosi
16 §

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille helmikuun viimeiseen päivään mennessä. Tilintarkastajat antavat lausuntonsa hallitukselle ja edelleen edustajiston kevätkokoukselle kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

Liiton nimen kirjoittaminen
17 §

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, heistä kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.

Sääntöjen muuttaminen
18 §

Sääntöjä voidaan muuttaa edustajiston päätöksellä, jos muutosesitystä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Sääntöjen muutoksesta on kokouskutsussa mainittava.

Liiton purkaminen
19 §

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kolmenkymmenen (30) vuorokauden väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa, joista ainakin toisen on oltava edustajiston varsinainen kokous.

Purkamispäätöksen on tullakseen hyväksytyksi saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat ja muu omaisuus käytetään rahoitus-, vakuutus- ja erityisalojen toimihenkilöiden järjestötoimintaa edistäviin tarkoituksiin tavalla, jonka viimeinen edustajiston kokous päättää.

Ylimenokausi
20 §

Kaikki 14.11.2001 Suoran jäsenyhdistyksissä olevat jäsenet säilyttävät jäsenliittymänsä Suorassa liiton henkilöjäseninä.