TTT-lehti: Työtä johdetaan sata vuotta vanhoilla opeilla

Vain ihmisiä johtamalla voi syntyä uutta

Työ Terveys Turvallisuus -lehden haastattelema Hannele Seeck sanoo, että vain ihmisiä johtamalla voi syntyä uutta.

Työn tekeminen on muuttunut huimasti sitten 1920-luvun, mutta työtä johdetaan yhä samoilla opeilla kuin liki sata vuotta sitten. Näin on siitä huolimatta, että johtajia koulutetaan vastaamaan muutokseen ja yrityksen julkilausutut arvot voivat olla hyvinkin nykyaikaiset. "Ei pidä aliarvioida ihmisiä. He huomaavat puheen ja tekojen välisen ristiriidan ja reagoivat siihen", sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Hannele Seeck uusimmassa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä.

"Tulevina vuosikymmeninä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys tunnustetaan ja opetellaan johtamaan työhyvinvointia arjessa", Seeck kuitenkin uskoo. Seeckin mukaan johtaminen kulkee 1900-luvun alusta 2000-luvulle viiden johtamisopin kautta. Suomeen kansainväliset, pääasiassa Yhdysvalloista kotoisin olevat johtamisteoriat ovat tulleet viiveellä. Olipa oppi mikä tahansa, yritysjohtamisen päämäärä on saada tuottavuus nousuun.

USA:ssa 1900-1920-luvuilla vallinnut tieteellisen liikkeenjohdon ajatus vastasi uuden teollisen yhteiskunnan haasteisiin: työvoima oli kouluttamatonta, mutta tuotantoa piti tehostaa. 1920-luvulta 1950-luvulle kukoistanut ihmissuhdekoulukunta pyrki vähentämään levottomuuksia ja sitouttamaan valkokaulustyöntekijöitä, minkä vuoksi korostettiin työn mielekästä sisältöä ja hyvää työilmapiiriä. Rakenneteoriat tulivat ammattijohtajien avuksi 1950-1980luvuilla, jolloin haluttiin järkeistää päätöksentekoprosessit ja palkitsemisjärjestelmät. 1980-luvun alussa koitti "pehmeämpi aalto", organisaatiokulttuuriteoriat, jotka pyrkivät sitouttamaan entistä koulutetumpia työntekijöitä. Silloin korostettiin, kuinka tärkeää on olla organisaation jäsen. 2000-luvulla tulivat innovaatioteoriat, joiden tavoitteena on tietotyöläisten tiedon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja tuotteistaminen.

"2000-luvulla yrityksissä puhutaan innovaatioteorioiden kieltä, mutta toimitaan edelleen rakenneteorian mukaisesti. Kun halutaan muutosta, muutetaan rakenteita. Innovaatioita ei kuitenkaan synny rakenteita, vaan ihmisiä johtamalla", Hannele Seeck toteaa. Jotta johtamista voidaan kehittää, on ymmärrettävä, miten itse työn tekeminen on muuttunut. Nykyisin työ koostuu projekteista, joilla on alkunsa ja loppunsa. Johtajankin näkökulmasta voi puhua projektihelvetistä: kasvokkaisia kohtaamisia on entistä vähemmän ja sähköposteja enemmän.

"Projektityöskentelyä käytetään paljon aloilla, joilla pyritään innovaatioihin. Mutta ehtiikö projektimuotoisessa ryhmässä syntyä innovatiivisuudelle otolliset olosuhteet? Jotta ihminen on valmis ottamaan riskejä ja esittämään uusia ideoita, hänen pitää ensin kokea olonsa turvalliseksi."

Työntekijä arvioi usein työsuhdettaan sen pohjalta, tarjoaako se hänelle kehittymisen mahdollisuuksia. "Tiivistäen se merkitsee vuorovaikutteisempaa johtajuutta: on kyettävä paitsi innostamaan ja kuuntelemaan tunnetasolla, myös johtamaan asioita."

Kehittyäkseen johtajana esimiehen on myös kyettävä käsittelemään oma vallankäyttönsä. "On myönnettävä, että johtaminen on vallankäyttöä, useita tunteja päivässä", sanoo Hannele Seeck.