Tutkimus Lancetissa: Terveys paranee eläkkeelle jäädessä

Suuri osa työikäisten kokemista terveysongelmista karisee eläkkeelle siirryttäessä, osoittaa tuore tutkimus. Eläköitymisen jälkeen tutkittujen koettu terveys oli yhtä hyvä kuin 8-10 vuotta nuorempana ja uniongelmat olivat harvinaisempia kuin työssä ollessa.

Työtyytyväisyydestä ja työssä jaksamisesta huolehtiminen on keskeistä, jos ikääntyneet työntekijät halutaan saada jatkamaan pidempään työelämässä.

Tulokset käyvät ilmi kansainvälisenä yhteistyönä tehdystä 15 vuoden seurantatutkimuksesta, jonka päätulokset on juuri julkaistu arvostetussa Lancet- tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistuneiden lähes 15 000 ranskalaisen työntekijän kokema terveys heikkeni ja univaikeudet lisääntyivät eläkeikää lähestyttäessä. Vuotta ennen eläkkeelle jäämistä keskimäärin 19 % työntekijöistä koki terveytensä huonoksi ja 24 % kärsi univaikeuksista. Eläkkeelle siirryttyään tutkittavista enää 14 % koki terveytensä huonoksi ja 18 %:lla oli uniongelmia.

Eläkkeelle jääminen paransi terveyttä sekä miehillä että naisilla, ja kaikissa ammattiasemissa ylemmistä toimihenkilöistä ruumiillista työtä tekeviin.

Ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä vointi ei parantunut eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Huonoista työoloista ja työssä jaksamisen ongelmista löytyy selitys terveyshyötyyn. Niillä, joiden työhön ja työolosuhteisiin liittyi ongelmia, terveys heikkeni jyrkästi mitä lähempänä eläkkeelle siirtymistä oltiin. Heillä terveys myös koheni eniten eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Unen paraneminen eläkkeelle jäädessä oli selvintä niillä, jotka olivat uupuneita ja masentuneita työssä ollessaan.

Sen sijaan työntekijät, jotka olivat tyytyväisiä työhönsä ja joiden työssä vaatimukset olivat kohtuullisia, voivat yhtä hyvin työssä ollessaan kuin eläkkeelle jäätyään.

Työ voi myös edistää terveyttä

"Vaikka tutkimuksessa eläkkeelle jäämiseen liittyi keskimäärin merkittäviä terveyshyötyjä, on syytä muistaa, että enemmistö iäkkäämmistä työntekijöistä koki kuitenkin terveytensä hyväksi ja myös nukkui hyvin", korostaa professori Jussi Vahtera, yksi tutkimuksen tekijöistä.

"Tutkimuksesta ei voi siis vetää sellaista johtopäätöstä, että jatkamalla työssä riskeeraisi tulevan terveytensä. Monelle työ saattaa sen sijaan olla terveyttä edistävä tekijä. Työ tuo sisältöä elämään ja tarjoaa sosiaalisen yhteisön."

Eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 55 vuoden iässä

Tutkimuksessa seurattiin vuosittaisilla kyselyillä 14 714 Ranskan valtiollisen kaasu- ja sähköyhtiön (Electricité de France-Gaz de France, Gazel) työntekijän koettua terveyttä ja uniongelmia. Seurantajakso kattoi seitsemän viimeistä työvuotta, eläkkeelle siirtymisvuoden ja ensimmäiset seitsemän eläkevuotta.

Professori Vahtera korostaa, että tutkimukseen osallistuvat henkilöt tulivat organisaatiosta, jossa työntekijät nauttivat poikkeuksellisen suurista eduista. Työsuhteen turvallisuus oli taattu, eläkkeelle siirryttiin 55-60 -vuoden iässä riippuen työtehtävistä, ja eläke oli 80 % palkasta.

Vahteran mukaan tutkimuksen tulokset pätevät todennäköisesti tilanteisiin, joissa eläkkeelle siirtyminen on taloudellisti turvallinen vaihtoehto. Jos ihmisillä on mahdollisuus valita työssä jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä ilman merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, työstä johtuvasta kuormittumisesta vapautuminen houkuttelee valitsemaan eläkevaihtoehdon.

Tutkimus vahvistaa työelämän kehittämisen tärkeyttä

Professori Mika Kivimäen mukaan alustavat tulokset laajassa englantilaisessa julkisen sektorin seurantatutkimuksessa ovat hyvin samansuuntaisia. Kyse näyttäisi siis olevan yleisemmästä ilmiöstä. Työtehtävät ja työolot pitää muokata sellaiseksi, että ikääntynyt työntekijä jaksaa paremmin työssään. Sama periaate pätee myös nuoriin ja keski-ikäisiin. Työjärjestelyt tulisi muokata tekijälleen sopivaksi ottaen ihmisen voimavarat ja elämäntilanne huomioon, jatkaa Kivimäki.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimukseen osallistui tutkijoita Työterveyslaitoksesta sekä Turun, Tukholman, Lontoon ja Pittsburghin yliopistoista ja Ranskan INSERMista. Suomen osuutta rahoitti Suomen Akatemia.

Lisätiedot:

Professori Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja Työterveyslaitos, 040 592 9990, jussi.vahtera (at )ttl.fi

Professori Mika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja Työterveyslaitos, 040 7308879, mika.kivimaki (at) helsinki.fi

---